vihdoin alkaa vaikuttaa siltä, että ainakin asuntoasiat alkavat mahdollisesti-ehkä-pikkuhiljaa selviämään... kyllä tätä on odotettu! jos asiat lutviutuvat tarjotun asunnon osalta suunnitellusti, muutto ajoittuisi ehkä lokakuun loppupuolelle - silloin on tasan vuosi kulunut siitä, kun aloin (asumisoikeus)asunnon vaihtoa järjestellä. työ- ja päivähoitoasiat toivottavasti ratkeavat sitten omalla ajallaan ja painollaan, mutta se yksi tärkeä juttu... ollako vai eikö olla? sitä en tiedä.
2 kommenttia:
Hienoa kun asiat jostain päin alkaa valkenemaan. Kyllä ne kaikki ajallaan selviää. Joskus on vaan niin kauheen vaikea suostua oottamaan ja kuuntelemaan - sisintään, tai mitä kukakin kuuntelee ja kuulostelee.
totta, nykyajan ihmisellä on tarve pystyä hallitsemaan ihan kaikkea jollain tavoin... synnytyssalikätilön työssä huomasin usein sen, miten vaikeaa oli vain antaa "luonnon" viedä. usein taistelemme "kohtaloamme" (l. Jlan tahtoa) vastaan, koska oma tahtomme on jotain ihan muuta! Se mitä itse toivomme ei Jlan suuremmassa mittakaavassa ole välttämättä sitä, mikä on meille parasta. viimeviikkojen soittelu ja sähköpostirumba työ-asunto-päivähoitoasioissa on kuluttanut voimavarojani vieden ajoittain epätoivon partaalle! nyt, ratkaisevien viimepäivien jälkeen huomaan, että todennäköisesti olen ihan turhaan päätäni seinään hakannut :o) olisinpa vain ollut läsnä lapsille ja uskonut, ettei Isä-Jumalani ole kuuro!
Lähetä kommentti