miehen ainoa vapaa tällä viikolla:
karkasin pikaiselle vapaalle merenrantaan
suosikkiravintolan take-away, kamera ja kirja kainalossa
*
muuten meillä on lapsia hoidossa,
kuka mistäkin kipeästä syystä
huomaan olevani onnellinen
saadessani täyttää tehtävääni,
olla aikuisena jokaiselle heistä
minun kutsumukseni,
jokainen kotiäitinä viettämäni hetki,
(vaikka tänään kuinka mitättömältä tuntuisi)
olkoon voimavarana heille myöhemmin
toivon myös, etten saisi väsymyksessäni korjaamatonta vahinkoa aikaiseksi
kuinka tärkeää onkaan saada olla läsnä -
kuunnella murheet, ohjata, opettaa, antaa aikaa...
toimia sydämenä, silminä, korvina ja käsinä
joskus ajatuksissani kaipaan töihin
- ajoittain haaveilen huikeasta urasta -
mutta ei sillä ole oikeastaan mitään väliä
vaan sillä, että saan täyttää
Jumalan minulle ennalta määräämää suunnitelmaa
olla se, jonka Hän haluaa minun olevan tänään, tässä hetkessä
karkasin pikaiselle vapaalle merenrantaan
suosikkiravintolan take-away, kamera ja kirja kainalossa
*
muuten meillä on lapsia hoidossa,
kuka mistäkin kipeästä syystä
huomaan olevani onnellinen
saadessani täyttää tehtävääni,
olla aikuisena jokaiselle heistä
minun kutsumukseni,
jokainen kotiäitinä viettämäni hetki,
(vaikka tänään kuinka mitättömältä tuntuisi)
olkoon voimavarana heille myöhemmin
toivon myös, etten saisi väsymyksessäni korjaamatonta vahinkoa aikaiseksi
kuinka tärkeää onkaan saada olla läsnä -
kuunnella murheet, ohjata, opettaa, antaa aikaa...
toimia sydämenä, silminä, korvina ja käsinä
joskus ajatuksissani kaipaan töihin
- ajoittain haaveilen huikeasta urasta -
mutta ei sillä ole oikeastaan mitään väliä
vaan sillä, että saan täyttää
Jumalan minulle ennalta määräämää suunnitelmaa
olla se, jonka Hän haluaa minun olevan tänään, tässä hetkessä
3 kommenttia:
Sinä kirjoitat siellä jotain mitä minäkin ajattelen aika ajoin! Olenpa minäkin haaveillut aikanaan (ja joskus vieläkin) "huikeasta" urasta, mutta pikku hiljaa tässä alkaa tajuta että tärkein roolini taitaa olla tämä äitiys.. Olen tässä oikealla paikallani, tärkeää tehtävää tekemässä; lapsiani kasvattamassa,ohjaamassa... Joskus olen jopa ajatellut että ajattelenkohan myöhemmin että kylläpä ne kotiäitivuodet on ollut sitten hyvää aikaa elämässäni...
Ihana tuo pieni vapaahetkesi, kuvistasi se välittyy hienosti :)
Levollisia kuvia olet ottanut lauantain omasta hetkestäsi. Ja levollisia ajatuksia myös kirjoitat - Luojan kämmenllä on rauha asettua odottamaan avattuja ja katsomaan suljettuja ovia. Toisinaan se vaatii meiltä, inhimillisiltä ihmisenlapsilta paljon - kipuilua, rimpuilua, hämmennystä - kunnes saa jälleen matkan päästä huomata, että tässähän ne maailman tuulet ihan pihakoivuissa soivat.
Siunausta sunnuntaihin.
kiitos taas teille molemmille! elämän rajallisuus on viimeaikoina pysäyttänyt ja se on tehnyt niin hyvää joka suhteessa. toivoisin vain ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä niin paljon... jotta huomaisimme kuinka arvokkaita tavalliset arkipäivätkin ovat. ei tarvitse ojentautua mihinkään suuntaan, elämä on tässä ja nyt. eikä sillä välttämättä ole paljoa muuta tarjota. - onni on ollut edessäni huomaamattani.
Lähetä kommentti