Kiitos Kirsi-Tuuli! Täältä pesee:
lukemista - nykyään ehkä eniten netissä. siellä kommunikoin, löydän uusia ajatuksia, sanoja ja kuvia - janoan viisautta sekä inspistä ja ideoita... ahhh! luovuus on hyvin haavoittuvainen osa-alue, joka kärsii eniten kiireestä ja muista elämän paineista. juuri luovia harrastuksia kaipaan! valokuvausta, käsitöitä... ehkä tulee vielä sekin päivä, jolloin voin pitää myös fyysisestä kunnostani parempaa huolta
Haastavinta elämässäni...
ihmissuhteet
Rakastan...
lämpöä ja läheisyyttä,
rakasta, arvokasta, hyvää isä-Jumalaa,
rakasta, arvokasta, hyvää isä-Jumalaa,
pikkuisia ipanoitani, omaa perhettäni sekä muita läheisiksi kokemiani ihmisiä,
kauneutta ja hyvyyttä ympärilläni mukavien makujen, muotojen, värien ja äänien muodossa
En voisi elää ilman...
uskoa
Haaveilen...
Haaveilen...
täyttäväni tehtäväni, pääseväni päämäärään... sekä ystävyyssuhteista. myös monista maallisemmista, materialistisemmista iloa tuottavista asioista haaveilen iiihan pikkuisen ;o)
Pelkään...
onpa kohtalokkaita kysymyksiä... riippuvuudet, sairaudet ja menetykset ovat raskaita ottaa vastaan - mutta onhan niistäkin selvitty!
Elämässäni on pysyvää...
muutos. äitiys. hauraus - minä enkä elämäni ole pysyvää, vain Hän on!
Naapurini eivät tiedä...
juuri muutimme joten he eivät taida tietää juuri muuta kuin että täällä asuvat ne kovaääniset, temperamenttiset äiti ja kolme lasta ;o)
Naapurini eivät tiedä...
juuri muutimme joten he eivät taida tietää juuri muuta kuin että täällä asuvat ne kovaääniset, temperamenttiset äiti ja kolme lasta ;o)
Vaatekaapissani...
on harvoin mitään päällepantavaa! mutta se koostuu pääasiassa mustista, valkoisista, harmaista, sinisistä ja ruskeista väreistä, maskuliinisen ja feminiinisen suloisesta sekasotkusta
En ole koskaan...
ollut rakastettu, kai. ehkä määrittelen rakastamisen väärin? ehkä en ymmärrä sitä ollenkaan?
Eniten arvostan...
armoa. sitä, että saa tuntea olevansa arvokas, hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin on. rehellisyyttä ja uskollisuutta. sielun lepoa ja rauhaa Kaikkivaltiaan ja toisten ihmisten läsnäolossa. unohtamatta sellaista kantavaa, voimavaraistavaa arkipäiväistä iloa :o)
Haluaisin tavata...
paljon paljon paljon uusia ihmisiä, päästä lähelle, löytää sielunveljiä ja -sisaria sekä kokea yhteyttä - voiko sellaisesta koskaan saada kyllikseen?
Haastan kaikki, joita kutkuttaa tehdä oma versio tästä haasteesta
5 kommenttia:
Rakastat...
"rakasta, arvokasta, hyvää isä-Jumalaa".
Et ole koskaan...
ollut sellainen, etteikö sinua olisi rakastettu. Isä Jumala rakastaa omia lapsiaan. Olet Hänen lapsensa.
Jumala on Rakkaus.
Vahvistat tuon myös kohdassa
Eniten arvostan...
sitä, että saa tuntea olevansa arvokas, hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin on.
Olisit saanut kirjoittaa sen minä-muodossa, koska armo kuuluu myös sinulle.
Löysin juuri päivittyneen blogisi Johannan blogin kautta.
Kiva, että palasit bloggaamaan tauon jälkeen :)
Siunausta ja voimia!
Kiitos Riikka, että otit haasteen vastaan! Oli mukava lukea harkittuja ja rehellisiä vastauksiasi.
Peesaan edellistä kommentoijaa armo-asiassa. Sinä olet arvokas, rakas.
"Luulin ennen että muut
kunnes osasin kysyä,
miksi en minä.
Luulin ennen että varjo,
kunnes osasin kysyä,
miksei valo.
Luulin ennen että kiire,
kunnes osasin kysyä,
miksei lepo.
Luulin ennen että perillepääsy,
kunnes osasin kysyä,
miksei jo matka."
- Hanna Ekola -
Halaus tähän päivään ja viikkoon!
Hei pitkästä aikaa!!! Tulin kurkkaamaan, oletko yhä kateissa, tauolla.. kiva että olet palannut!
Minun mieleeni tuli tuosta rakastettuna olemisesta, että kyllähän ainakin lapsillesi olet varmasti rakkain! Mutta ehkä se ei ole sitä mitä tässä ajattelit..?
Mielenkiintoisia ovat nämä ajatuksesi!
terveisin Heli
PS. Olinkohan jo silloin taukosi alkaessa siirtynyt uuteen blogiin? Vuodatuksen puolella olin Ajatuksia-blogissa.. nyt Kotoisaa arkea pyörittelen bloggerissa.
Siunausta ja jouluiloa! <3
Siunattua pääsiäisen aikaa!
Lähetä kommentti