Katso kuinka rantaan lyöaalto matkan pitkän jälkeen
Samoin meissä luomistyö
muodon löytää hiljalleen
Katso muuttolintu käy
yli valtamerten kuohun
Määränpää ei vielä näy
vaan se nousee siivilleen
Siis älä pelkää kun joku muuttuu
matkaan jo lähde tässä on tie
Jumala antaa sen mitä puuttuu
lävitse kaiken Hän sinut vie
- A-M Kaskinen -
*
Elämässäni oli kerran tilanne, jolloin suuri muutos oli välttämätön mutta ylivoimainen. Asiaa pitkään mietittyäni huomasin, että esteenä olikin vain se, etten uskaltanut luottaa siihen, että Jumala kyllä pitää meistä huolen. Ikäänkuin elämäni olisi ollut hallinnassani, oman yrittämiseni varassa. En mitenkään uskaltanut luottaa armoon, koska en ollut koskaan sitä täysin ymmärtänyt.
Lopulta en pudonnutkaan tyhjyyteen vaan suoraan Isän syliin.
Asiat, joiden varaan laskin, pettivät, mutta tilalle tulikin jotain uutta
- sen, mistä silloin luovuin, sain moninverroin takaisin.
On lohdullista ajatella, kuinka Isällä on meidän varallemme hyvä suunnitelma. Koettelemuksetkin kääntyvät lopulta eduksemme tavalla tai toisella. Monesti olen jälkeenpäin huomannut, että itseasiassa olenkin saanut paljon enemmän,
kuin olen itse osannut edes odottaa tai unelmoida.
Joten, yllä olevan laulun sanoin:
Ole rohkealla mielellä!
5 kommenttia:
Tuo laulu on hyvä, tykkään siitä!! Ja tuli vielä mieleen toinen laulu, jota olen itse viimeksi viikonloppuna miettinyt. Exitin laulu (muistaakseni)jossa sanotaan: "...kuinka kauan kärsiää saa kun liian vaikeaa on ymmärtää armoaaan.." Minä olen sitä omalle kohdalleni ajatellut että armon ymmärtämisellä/omalle kohdalle omistamisella on suuri merkitys...
Kiitos!
Minä tänään juuri hijennyin ajattelemaan yhtä (monista) mäkipaikoistani. Muistelemaan sitä kuinka muutama kuukausi sitten loukkaannuin siitä, ettei minun suunnitelmani toteutunutkaan. Tänään kiitin Luojaa siitä, että Hän tietää ja tuntee minut ja minun polkuni.
Rohkeus jättäytyä Isän käsiin on elämänmittainen haaste. Juuri kun huokaiset, että kyllähän nämä asiat lutviutuvat, huomaat itsesi uuden kukkulan juurella. Ja aikasi räpiköityäsi muistutat itseäsi, että meitähän kannetaan. Meistä pidetään huolta. Jos vain katsoisin, näkisin.
Itse olen tämän kevään aikana miettinyt uskon asioita paljon. Armon ymmärtäminen vieläkin välillä tuottaa vaikeuksia, vaikka olen sitä jo alkanut itselleni pikkuhiljaa enemmän sisäistämään, niin sitten tuleekin jotain sellaista mieleen, että miettii, voiko Isä ikinä antaa anteeksi.
Olen aina uskonut Jumalan olemassaoloon, mutta nyt tämän kevään aikana olen saanut syventyä uskossani, ottaa se omalle kohdalleni. Tie on pitkä ja vielä on paljon, mitä saa/joutuu läpi käymään ja perusasioihinkin uudestaan minun täytyy palata välillä, jotta sisäistän ne kunnolla. Mutta alussa ollaan, tästä on hyvä jatkaa...:))
Hyvää keskiviikkoa sinulle!:)
kiiitos uskolliset tk, kirsi t sekä marge. armo on kyllä ihan käsittämätön asia, ihmismieli ei oikein osaa ymmärtää mitään sellaista, jota saisi täysin ansiotta. hmmm.... virittäydytään pääsiäistunnelmiin :o)
olive tree guitar ensemble;
that was sooo nicely said! amazing that someone from so far away got here - thats one of the good things in blogging. be blessed!
Kiitos, tämä kolahti tähän minunkin hetkeeni nyt..
Siunausta <3
Lähetä kommentti